Viikko on vierähtänyt enkä ole ehtinyt kirjoitella tänne huomioita matkan etenemisestä. Tanskasta matka suuntautui siis kohti Prahaa. Ensin sunnuntaiaamuna lautalla Saksan puolelle Rostockiin ja sieltä suorinta reittiä kohti Tsekkejä. Rostockissa autobahnilla vähän aikaa tietöitä mutta sitten suoraa uraa Berliinin kehälle, joka onkin tietynlainen tulppa. Koska oli sunnuntain aamupäivä niin ruuhkat olivat siedettäviä ja selviytytminen oli onnistunut. Berliinistä kohti Dresdeniä vastaan tulevan liikenteen selvästi vilkkastuessa, ilmeisesti viikonlopun matkoilta palaavia, mutta oli niitä samaan suuntaan menijöitäkin. Pienestä koneesta huolimatta matka taittui ja keskinopeus nousikin yllättävän suureksi (niin myös bensan kulutus). Olinkin sitten Tsekin rajalla tietulli vignetteä ostamassa noin tuntia aiemmin kuin suunnittelin. Tällä moottoritiellä ei sitten ollutkaan autoja kuin nimeksi. Tsekin puolella päätin seikkailla ja ajella Prahaa kohden tovin pienemmillä teillä, osin myös siksi että isoilla teillä on korjaustöitä meneillään. Vuoria ylös ja alas, näkyvät kauniita, joten saavuin hyvillä mielin ja ajoissakin Prahaan.
Ajelin majoitukseni ohi yliopistolle rekisteröitymään. Kampuksella ensi töikseni törmäsin Lars Petterssoniin vaihtaen kuulumiset ja kun jatkoi tuli seuraavaksi vastaan Chris Corben. Samat kuulumisten vaihtamiset. Ja nyt pääsin rekisteröitymään saaden kongressipaperit. Kellonaikakin tervetuliais- ja avajaistilaisuuteen varmistui, joten ajoin takaisin pensionaattiin jonne jätin auton lepäämään lähes viikoksi roudaten suurimman osan tavaroistani huoneeseen. Pension Patanka on siisti, kohtuuhintainen, aika mukavalla sijainnilla sijaitseva majoitus. Ainoa ongelma oli loppuviikola vaivannut lämpimän veden puute laitteistojen rikkouduttua. Olimme aika nyreissä tästä arktisesta palvelusta, tosin henkilökunta oli aika harmissaan asiasta (olisin voinut jäädän asumaan ilmaiseksi pariksi yöksi jos olisin halunnut).
Maanantaista perjantaihin olikin sitten päivät aika painavia. Ilta ohjelmat ja keskiviikon lounaalta alkanut ekskursio kevensivät ohjelmaa mukavasti. Ja kun illalla ei rillutellut enempää niin aamullakin jaksoi kuunnella sitten alustuksia hyvin. Omalta osaltanni meni asiat hyvin sovitut ja sopimattomat tapaamiset onnistuvat oivallisesti, sain sovittua erään huippupuhujan Suomen matkasta sekä joistakin muistakin yhteistyökuvioista. Täytyy sanoa että tähän mennessä kaikki on ja oli sujunut juuri niin kuin olin suunnitellut ja unissani toivonut. Ehkäpä vuosien mittaan on jo oppinut ettei kuuta kannata tavoitella vaan realistisemmin arvioida mahdollisuuksia ja olla sitten iloinen jos ne saavuttaa.
Kuten jo mainitsinkin oli kongressi onnistunut ja olen siihen hyvinkin tyytyväinen. Seuraava maailman kongressi onkin sitten kolmen vuoden kuluttua Costa Ricassa. Täytyy miettiä rahoiusta, matka kiinostaisi useammastakin syystä. Ensi vuonna on Euroopan kongressi Liettuassa (tai ainakin pitäisi olla) joten sinne päässen varmasti. Seuraavassa jaksossa sitten Prahan jälkeiset seikkailut Puolassa.
