Viime huomioista onkin jo aikaa ja syksy on vaihtunut talveksi. Onneksi oma muistini on sentään vähän pidempi kuin maaoravalla, jolla kolme päivää, joten muistelen muutamia takautumia viime ajoilta.
Viime kuussa osallistuin Lohjan ympäristöyhdistyksen 40 vuotisjuhliin, jotka pidettiin Nummi-Pusulan Saukkolassa Myllyniemen (matkailu)tilalla. Tilaisuus oli tietysti merkittävä virstanpylväs luonnonsuojelun historian kannalta, mutta myös oman henkilökohtaisen luontosuhteeni vuoksi. Perheellämme oli kesäpaikka, peritty tila, alle kilometrin päässä juhlapaikasta. Seikkailin, liikuin ja havainnoin alueella varsin paljon. Muutama, nykyään kummalliselta tuntuva asia, on esimerkiksi omasta joenrannastamme havaitsemani 6 muuttavaa laulujoutsenta, joen toimivat kutusoraikot, hakamaat ja pihapiirit joissa nykyisin uhanalaisia lajeja oli tavallisina. Kaikki tämä vasta 50 vuotta sitten. Pohdintana voi vain arvailla minkälaista on seuraavan 50 vuoden jälkeen kun "kehityksen" tahti tuntuu pysyvän samana tai jopa kiihtyvän.
Viikon tapahtumista olen jäänyt pohtimaan Tuulivoimanrakentamispäivää Ympäristöministeriössä. Tilaisuus on järjestetty vuosittain ja tarkoitettu niin rakentajille kuin hallinnonedustajille kuin myös muille sidosryhmille enkä koskaan ole nähnyt siellä Hangon edustajaa vaikka muista lähialueen kunnista on joskus ollutkin edustajia. Asioista ei ilmeisesti ole tarpeellista tietää Hangossa. Muutenkin puhujilla oli kummallinen vimma puhua tuulivoiman edistämisestä sivuuttaen suurimman osan näiden teollisuuslaitosten aiheuttamista ongelmista tuoden esille vain hyviä puolia. Eräät puhujat jopa leimasivat sellaiset henkilöt epäisänmaallisiksi jotka eivät hyväksy myllyjä rakennettaviksi minne vaan. Kahta lausuntoa kuitenkin hämmästelin eniten; TEM:in edustaja totesi toiveenaan jotta "kaikkien osapuolien tulisi vetäytyä omista vaatimuksistaan jotta tuulivoiman rakentamistavoitteisiin päästäisiin". Tämä kuulosti korvissani kovin kummalliselta kun SLL:n edustaja oli juuri päässyt toteamaan että luontodirektiiviä ja kansainvälisiä sopimuksia tulee noudattaa. Siis TEM:n edustaja haluaa romuttaa luontodirektiivin noudattamisen Suomessa. Syöttötariffikin on rakennettu heidän toiveidensa mukaisesti siten ettei "risupaketti" vaarannu ja että tukea voitaisiin käyttää ainoastaan rannikkoalueilla, siis ei merellä eikä sisämaassa. Syöttötariffin taso on jätetty niin matalalle ettei sillä voida ajatella sisämaahan syntyvien tuulipuistojen kilpailevaan puuenergian kansssa. Toinen asenteita kuvastava havainto oli YM:n edustajan vastaus kysymykseeni tuleeko ministeriö järjestämään seurantaa tai tutkimusta tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksista kun tuulipuistoja on toteutettu. Tähän hän naureskellen totesi ettei ole rahaa (edes ajatella) ja antoi myös ymmärtää ettei ole tarvetta moisiin. Myös tämä on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Kaikesta tästä voi vain huomioda että maalaisliitto on jo onnistunut saamaan ympäristöasioissa aikaan neukkumallin mukaisen luonnonvara-ajattelun.
Talven edetessä lisää rivien välistä.
