Näin aatonaattona Joulua valmistellessa ei turha kiirehtiminen ole enää niin tarpeellista. Kinkku uuniin ja vähän kurkkimista sinne silloin tällöin. Tavaroiden järjestelyä, joka siis meidän huushollissa tarkoittaa siirtelyä paikasta toiseen vaikka osasta kamaa pitäisi päästä eroon. Lisäksi voi tietysti kuunnella jouluista musiikkia ja kirjoitella blogiin huomiota asioista jotka ovat ärsyttäneet vaikkei niitä aiemmin ole julkituonutkaan.
Yksi ärsyttävimmistä asioista on YLE. Sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä siitä on toimintansa kautta muodostunut yksi epäluotettavimmista tiedotusvälineistä. Kaikki kai muistavat vielä digisiirtymisen, no se ei suinkaan ollut pelkästä YLEstä kiinni koska Suomessahan tarvitaan aina noin 100 vuoden siirtymäajat, tapa toimia oli vain kuin tsaarin käytännöistä. Ja kun aikoinaan tehtiin päätöstä oli vuorovaikutteisuus jne. olennainen osa perusteita. Ei tullut. No sitten YLE antoi kenkää isolle porukalle todeten ettei digitaalisuus vaadi suurta henkilöstöä, tosin nyt kaikilta tasoilta todetaan ettei ole henkilöstöä tehdä sitä tai tätä ja laadussa näkyy. Se taas on aiheuttanut lupamaksutulojen vähentämisen joka aiheuttaa henkilökunnan vähentämistä joka aiheuttaa ...... Hohhoijaa. Ja sitten johto, tuo edellinen sosiaaaalidemokraatti halusi luoda uraa ja ilmeisesti onnistui haluissaan, uusi ei ole vielä oikein saanut mitään näkyvää. No entäs poliitikot joiden vastuulla YLEn toiminta on. Kuulemma asia kuuluu jollekin ministerille, tosin häntä ei ilmeisesti tähän hallitukseen valittu vaan asiota hoitelee joku blondi vaikkei ole tottunut siirtelemään kuin papereita pinosta toiseen. Toimituksellisuus onkin sitten se laadun mittari.
YLEssä on siirrytty 60- ja 70-lukujen kesäaikaan, ns. uusintakulttuuriin. Se on tehokas tapa vähentää tuotantokuluja kuitenkin täyttäen kalenterin. Digitekniikasta otetaan siis kaikki hyöty irti. Pieniä esimerkkejä YLEn Aikaisen toimitus jaksaa ja osaa ajaa noin 20 säteellä Pasilasta, tekee jutun joka tulee radiosta. Sama juttu tulee myös pääuutisissa, sekä radion että TVn puolella ja 5 minuuttia myöhemmin myös TVn alueuutisissa. Huomattava on että tämä uutinen toistuu siis vuorokauden aikana jokaisessa uutislähetyksessä, siirtyen vain pääuutisesta loppukevennyksiin. Länsi-Uudenmaan YLEn läntinen on alueellistamistavoitteiden mukaisesti lopetettu ja Uudenmaan uutisten nimenä tulisikin olla Pääkaupunkiseudun uutiset. Ihmellisintä on kuitenkin uutistoimituksen toiminnan muuttuminen yhä pienialaisemmaksi kun nykyään uutiset synnytetäänkin YLEn omissa lähetyksissä. Tämä toiminta alkaa jo aamu-TVn lähetyksistä. YLE uutisten, sekä radion että TVn, mittavimmat uutiset ovat syksyn aikana tulleet ja syntyneet YLEn muista lähetyksistä !
Ulkomaan uutiset, ne saattavt kiinnostaa ainakin osaa katsojista, julkaistaan YLEn uutisissa keskimäärin 24 tunnin viiveellä. Viimeisin esimerkki oli Espanjan luotijuna uutisointi joka tuli 5 vuorokautta sen jälkeen kun se oli Espanjassa "uutinen".
Ja sitten vielä nämä kielikukkaset joissa YLE on kunnostautunut esimerkillisestä. Tänään FST Västranyland; "Det är Ilta Lehti som skriver om det här i dag." Av Patrik Rosström
Totean vain että voi teitä, hevonen juoksi hyvästi. Smör vägar, hästen sprang adjö.Jos toimittaja ei osaa kääntää asioita edes omalle äidinkielelleen ja turvautuu ns. käännösköneisiin tarkastamatta ja/tai hädissään, olemme joutumassa ojasta allikkoon.
Verkon käyttäminen uutislähteenä tullee yhä suositummaksi. Monestakin syystä. Asioista saa monipuolisemman kuvan kun voi käyttää useampaa lähdettä, samalla tavalla ne on "tarkistettuja" kuin YLEnkin uutiset. Uutiset saa tuoreempina ja usein miten tarkempina.
Yksi asia on kuitenkin yhtä tarkka kaikkialla, huomenna on Jouluaattona ja ylihuomenna Joulu.
Hyvää Joulua !
torstai 23. joulukuuta 2010
perjantai 3. joulukuuta 2010
Päivän populismi
Mediaa voi tänä päivänä seurata kuka vain ja ymmärtää asiat perusteellisesti siten että voi luoda oman vankkumattoman mielipiteensä joka on samalla ainut rikkoutumaton totuus asiasta kuin asiasta. Nämä median julkisuuteen tuodut seikat ovat usein poliittisesti tai oman edunsaannin kannalta värittyneitä tai painottuneita kuitenkin niin yksinkertaistettuja että tausta hämärtyy tai peittyy tyystin. Seikka joka tiedonvälitykseltä onkin unohtunut täysin on uskottavuus. Miten tähän tilanteeseen on jouduttu ? Ja miksi hallinto on hypännyt samaan kelkkaan tiedotuksessaan ?
Syitä on arvioda asiaa varmasti useammalta eri suunnalta. Ensimmäisenä tulee mieleeni toimituksellisten resurssien vähentyminen ja toimittajien koulutuksellinen suppeus, viimeksi mainittu ainakin alue- ja paikallismediassa. Resurssien väheneminen, joka johtunee kunkin mediavälineen omistajien tarpeesta, aiheuttaa ettei asioihin ehditä tai viitsitä paneutua. Tuntuu helpommalta kun heittää eteenpäin toimitukseen tulleen materiaalin silleen tai vähän lyhentäen palstatilan mukaan. Tämä on mahdollista kun useat toimijat ovat tarkentaneet omaa viestintäänsä ja sen ulosanti on tullut yhä enemmän ammattimaisen näköiseksi. Resurssien toinen väheneminen on toimittajien vähyys, joka selkeästi johtuu kunkin media taloudellisista tuottotavoitteista.
Toisena seikkana lienee lukijoiden, katselijoiden tai kuuntelijoiden ajankäyttö, jonka media arvioi niin vähäiseksi ettei laatuun kannata panostaa. Lisäksi kun keskiverto viestinvastaanottaja ei välttämättä tiedä asian perusteita tai omaa vääristyneen ennakkokäsityksen voi medianedustaja, saadakseen oman välineensä suositummaksi, myötäillä näitä tuntoja. Ihmisethän ovat kautta aikojen irvailleet esimerkiksi julkishallintoa, joten sitä on helppo arvostella tai saattaa naurunalaiseksi.
Populismi on levinnyt entistä enemmän, tai ainakin tullut esille, ennen kaikkea politiikassa. Persujen riemumarssi on suuresti heidän harjoittaman populismin ansiota. Vaikeita asioita ei tarvitse selitellä ja ratkaisuksi tarjotaan aina vaihtoehtoa joka on hetkellisesti helpoin ja halvin suurelle yleisölle, joka laiskuudeltaan ei viitsi eikä osaa miettiä ja arvioida asiaa perusteellisemmin. Sosiaaalidemokraatit johtajansa Jutta-tädin kanssa ovat ajatelleet persujen ryöstävän heiltä kannattajia ovatkin noudattaneet vanhaa sanalaskua ja liittyneet tähän populistien joukkoon; "jos ei voi vastustajaa voittaa niin liity heihin". Eivätkä nuo kepu/maalaisliittolaiset sen parempia ole, kun lukee esimerkiksi Maaseudun tulevaisuutta luulee siirtyneensä hämärän rajamaille. Vihreät eivät ole niin julkipopulisteja kuin edelliset mutta omiensa joukossa paras on aina se jolta pääsee suupielestä utopistisin ajatus. Kokoomuksen populismi liikkuu jossain määrin vain rahan generoimisen helpottamisessa. Viimeisen ryhmän muodostavat vasurit ja ruåttalaiset. Edelliset jaksavat jauhaa samoja taistelulauluja jo ainakin viidettäkymmenettä vuotta ja ovat unohtuneet todella pimeään aikaan. Kertaushan on opintojen äiti mutta luulisi tuon jo olevan yksitoikkoista ja turhauttavaa. Ruåttalaisilla maailma loppuu oikeasti kaksikielisten kuntien alueeseen, tosin heidän etujansa tulee ajaa muuallakin. Tänäänhän tuli aika mielenkiintoinen selvitys päinvastaisesta asiasta mutta ... Ja vielä ihmettelyni populismin puutteesta - vaalit lähestyy eikä Henrik Lax ole paasannut ruotsinkielen asemasta : ruotsiksi.
Kunnallishallinnossa populismi on jo niin joka päiväistä ettei siitä ole pitkään aikaan saanut selvää. Eipä Hanko kyllä mitään tiedotakkaan vaikka välineet olisivat. Virkamiehet ähisevät siihen malliin etteivät johtavat poliitikot suutu. Ja sammakoiden päästäminen suusta ei ole ongelma, koska asiaa selvitettäessä voi aina vedota johonkin häiriötekijään. Populismiksi alkaa myös muodostua se että kun virkamies ei viitsi seurata esimerkiksi lainsäädännönkehitystä niin voi vedota kiireeseen, jos vaikkapa tulee tehtyä virheellinen päätös tai "unohdettua" jotain.
O tempora, o mores ! Eiköhän päästäisi vielä joskus asialinjalle ?
Syitä on arvioda asiaa varmasti useammalta eri suunnalta. Ensimmäisenä tulee mieleeni toimituksellisten resurssien vähentyminen ja toimittajien koulutuksellinen suppeus, viimeksi mainittu ainakin alue- ja paikallismediassa. Resurssien väheneminen, joka johtunee kunkin mediavälineen omistajien tarpeesta, aiheuttaa ettei asioihin ehditä tai viitsitä paneutua. Tuntuu helpommalta kun heittää eteenpäin toimitukseen tulleen materiaalin silleen tai vähän lyhentäen palstatilan mukaan. Tämä on mahdollista kun useat toimijat ovat tarkentaneet omaa viestintäänsä ja sen ulosanti on tullut yhä enemmän ammattimaisen näköiseksi. Resurssien toinen väheneminen on toimittajien vähyys, joka selkeästi johtuu kunkin media taloudellisista tuottotavoitteista.
Toisena seikkana lienee lukijoiden, katselijoiden tai kuuntelijoiden ajankäyttö, jonka media arvioi niin vähäiseksi ettei laatuun kannata panostaa. Lisäksi kun keskiverto viestinvastaanottaja ei välttämättä tiedä asian perusteita tai omaa vääristyneen ennakkokäsityksen voi medianedustaja, saadakseen oman välineensä suositummaksi, myötäillä näitä tuntoja. Ihmisethän ovat kautta aikojen irvailleet esimerkiksi julkishallintoa, joten sitä on helppo arvostella tai saattaa naurunalaiseksi.
Populismi on levinnyt entistä enemmän, tai ainakin tullut esille, ennen kaikkea politiikassa. Persujen riemumarssi on suuresti heidän harjoittaman populismin ansiota. Vaikeita asioita ei tarvitse selitellä ja ratkaisuksi tarjotaan aina vaihtoehtoa joka on hetkellisesti helpoin ja halvin suurelle yleisölle, joka laiskuudeltaan ei viitsi eikä osaa miettiä ja arvioida asiaa perusteellisemmin. Sosiaaalidemokraatit johtajansa Jutta-tädin kanssa ovat ajatelleet persujen ryöstävän heiltä kannattajia ovatkin noudattaneet vanhaa sanalaskua ja liittyneet tähän populistien joukkoon; "jos ei voi vastustajaa voittaa niin liity heihin". Eivätkä nuo kepu/maalaisliittolaiset sen parempia ole, kun lukee esimerkiksi Maaseudun tulevaisuutta luulee siirtyneensä hämärän rajamaille. Vihreät eivät ole niin julkipopulisteja kuin edelliset mutta omiensa joukossa paras on aina se jolta pääsee suupielestä utopistisin ajatus. Kokoomuksen populismi liikkuu jossain määrin vain rahan generoimisen helpottamisessa. Viimeisen ryhmän muodostavat vasurit ja ruåttalaiset. Edelliset jaksavat jauhaa samoja taistelulauluja jo ainakin viidettäkymmenettä vuotta ja ovat unohtuneet todella pimeään aikaan. Kertaushan on opintojen äiti mutta luulisi tuon jo olevan yksitoikkoista ja turhauttavaa. Ruåttalaisilla maailma loppuu oikeasti kaksikielisten kuntien alueeseen, tosin heidän etujansa tulee ajaa muuallakin. Tänäänhän tuli aika mielenkiintoinen selvitys päinvastaisesta asiasta mutta ... Ja vielä ihmettelyni populismin puutteesta - vaalit lähestyy eikä Henrik Lax ole paasannut ruotsinkielen asemasta : ruotsiksi.
Kunnallishallinnossa populismi on jo niin joka päiväistä ettei siitä ole pitkään aikaan saanut selvää. Eipä Hanko kyllä mitään tiedotakkaan vaikka välineet olisivat. Virkamiehet ähisevät siihen malliin etteivät johtavat poliitikot suutu. Ja sammakoiden päästäminen suusta ei ole ongelma, koska asiaa selvitettäessä voi aina vedota johonkin häiriötekijään. Populismiksi alkaa myös muodostua se että kun virkamies ei viitsi seurata esimerkiksi lainsäädännönkehitystä niin voi vedota kiireeseen, jos vaikkapa tulee tehtyä virheellinen päätös tai "unohdettua" jotain.
O tempora, o mores ! Eiköhän päästäisi vielä joskus asialinjalle ?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)