Pikainen lauttayhteys Naantali-Kapellskär kului öiseen aikaan ja nukkuen. Lautta oli rannassa paikallista aikaa 5.30 josta sitten baanalle rekkojen perään pääsi 5.45. Tukholmaan asti pääsee vaihtelevan levyistä moottoritien kaltaista jokseenkin sujuvasti (kun pääsee rekoista ohi). Tukholmassa tietysti tietöitä jotka sekoittivat tälläiseen suureen maailmaan tottuneen ja menetin ainakin 3-4 minuuttia ajan 400 metrin kierrosta kerran liikaa etsiessäni seuraavan moottoritien alkua. Tästä kommelluksesta selviydyttyäni matka jatkuikin mukavassa kelissä aina Jönköpingin eteläpuolelle jossa lyhyt tankkaustauko. Alkoi taivaalta tulla vettä ja ajaminen muuttui kurjemmaksi, Helsingborgin kohdilla tuli taivaalta kaatamalla ja näkyvyys oli vain noin 30 metriä. 60 kilometrin matkaan Øresundin sillalle kului tunti 110 km/h alueella. Sillalla sitten tuuli jolloin auton ratista sai pidellä rystyset valkoisena. Yllättäen ennen tunneliosuutta muuttui nopeusrajoitus vielä 50 km/h ja vain keskikaista oli käytössä. Kuorma-auto oli simahtanut tunneliin ja aiheutti pienen kaaoksen. Köpiksen läpi aina Køgeen asti satoi josta olikin sitten liuuttelua "kotiin".
Keskiviikko olikin sitten "työpäivä", vei tuttavani teini-ikäisen pojan kouluun, kävin pankkiautomaatilla, Nordea "puhui" suomea, palasin kämpille.
Päivä hurahti tulevan illan papereita lukiessa. Tilaisuus oli Fehmarn-sillan eli Rødby-Heiligenhafen välisen yhteyden, sillan tai tunnelin, ympäristövaikutusten arvioinnin kuulemistilaisuus. Hanke on kansainväinen YVA ja YM kerää Suomessa osallisilta tiedot valmistellakseen Suomen vastauksen. Hankkeella on ja voi olla vaikutuksia myös Itämeren tilaan Suomen alueella. Ennenkaikkea kun Itämerta arvioidaan ekosysteeminä ja Itämeren ekosysteemin palveluita alkavatkin ongelmat hahmottua. Vaikutuksia voi olla muuttaviin lintuihin sekä lepakoihin. Kuinka siltaratkaisu heikentää esimerkiksi suolaisen veden virtausta Itämerelle ? Minkälaisia vaikutuksia on yhteyden rakentamisella pyöriäisiin ? Lisääkö yhteysratkaisu kestämättömästi vieraslajien kulkeutumista Pohjolaan ? Lista on jonkun mittainen mutta asiat selviävät jos ne selvitetään. Esille tuli kuitenkin hankkeen vetäjien suhtautuminen ympäristöasioihin, heidän pieni ja suppea toimintapiirinsä sekä aikataulun epärealistinen suunnittelu. Hankkeessa on jo tehty kaksi vuotta selvityksiä ja vasta nyt pidettiin ensimmäinen tilaisuus jossa hankkeen ulkopuoliset mutta vaikutuksista kärsivät voivat sanoa mielipiteensä. No parempi nyt kuin ei milloinkaan. Asenteet vain kuvastavat tätä päivää jolloin vain raha merkitsee jotain, tulevien sukupolvien perintö ei mitään.
Tilaisuuden jälkeen pidin sitten vielä palaveria tutun, alueen hallinnon biologin, kanssa tuulivoimakysymyksistä. Jutellessamme kävi selväksi, kuin myös sittemmin torstaina muiden kanssa puhuessani, Suomessa toimittavan tuulivoiman sijoituspäätöksissä kuten Tanskassa 20-30 vuotta sitten! Tanskassa kuitenkin on avoimesti tunnustettu virheet ja pyritty korjaamaan ne. Useita kertoja olen kritisoinut näitä asioita eri tilaisuuksissa Suomessa, myös järjestötilaisuuksissa, mutta minulle on vain hymähdelty. Nyt pyrin tekemään materiaalin avulla teidoksi hymähtelijöille syksyn aikana suomalaisen ajattelun ja mallin toimimattomuuden. Tuulivoimaloita ei voida rakentaa ihan minne vain!
Torstai on toivoa täynnä, mutta siitä sitten tuonnempana.
